Mieli heittelee taas kuin vuoristorata. Välillä on mieli täynnä toivoa ja välillä musta kuin säilykepurkin sisusta ennen avaamista.
Projekteja on käynnissä monta, mutta tuntuu ettei mikään etene. Ja sellainenhan ei taas lainkaan sovi ihmiselle joka ei jaksa odottaa.
PeLalta ei ole kuulunut, odottelemme edelleen tietoa siitä koska pääsemme aloittamaan neuvonnan. Jos joku tietää mistä paikkakuntakohtaisia jonotusaikoja voi tiirailla, viestiä alle kiitos! Asunnosta on ollut jo monta näyttöä, mutta tähän mennessä tehty vain yksi tarjous joka sekin peruttiin. Makkosella on myös vaikeuksia löytää kiinnotavaa työpaikkaa tulevalta paikkakunnalta. Kaikenkaikkiaan siis koko elämä tuntuu olevan tällähetkellä pending -tilassa.
Piristystäkin löytyy, kun sitä itse tekee. Päätimme viimeinkin häämatkamme ajankohdan, sekä määränpää.
Matkalle lähdetään siis yksivuotishääpäivänä, ja määränpäänä tälläkertaa Japani. Tarkoituksena olisi kiertää siellä kaksi viikkoa junilla ja viettää hiukan pidempi jakso Tokiossa ja Kiotossa.
Edelleen olen sitä mieltä, että ihmisellä pitää olla jotakin mitä odottaa. Jotankin, jonka arvioitu toteutumispäivä ei ole kuuden vuoden päästä.
Mahtavaa, jos suuntaatte Japaniin. Tuollainen matka on varmasti todellinen hermolepo kaikkeen adoptio-odotukseen. Joskus on vain pakko "ottaa lomaa" omista ajatuksista.
VastaaPoistaAsunnonmyynti on muuten todella stressaavaa sekin. Meillä aikanaan kesti myynti useamman kuukauden ja se oli hermostuttavaa aikaa se!
Mä niin voin samaisstua tuohon "odotus"-ahdistukseen, kun olen itse myös näitä MulleHetikaikkiNyt-ihmisiä... Sitten vielä tarjouksen peruuntuminen, voi elämän kevät.
VastaaPoistaMä niiiiin toivon, että saisitte nyt äkkiä kämpän pois jaloista ja uuden tilalla :). Päästäisiin taas näkemään! Mulla on jo ikävä teitä :(.
Japaniaan, Konitsiwa (näin suomeksi sanottuna). Ihan mahtava reissu tulossa teille, mä oon vähän kade. me kun ei olla vielä edes päästy suunnittelemaan meidän matkaa...
Voikaa hyvin!! ja PUS.
-Helmi
Usko tai älä, se odotus unohtuu sitten kun lapsi on sylissä tai kainalossa ja tulee todella vahva tunne, että ilman sitä odotusta juuri se oma lapsi olisi jäänyt saamatta. Ymmärrän, että se ei lohduta ja minulla korostuu nyt juurimatkaa suunnitellessa, että en suostu odottamaan yhtään mitään. Olen kuin haukka matkanjärjestäjän kimpussa ja haluan kaiken tapahtuvan HETI. Odottaminen on sietämätöntä ja Japanin matkanne on oikea lääke siihen : )
VastaaPoistaOlen samaa mieltä että ihmisellä pitää aina olla jotain mitä odottaa, jotain mikä on kohtalaisen ajan päästä. Muuten ei jaksa. Teidän Japanin reissu kuulostaa ihanalta! Olen itsekin aina halunnut joskus päästä Japaniin. Olisi kiva kun kertoisit blogissas reissun jälkeen parhaat palat, jos vaikka joskus pääsis itsekin sinne ;)
VastaaPoistasamoissa mennää. perhelomake lähetetty 7/2010. tuli ilmoitus että neuvonnan voimme aloittaa. jono puolisen vuotta. soitin itse perään neuvonta-aikaa ja saatiinkin se lokakuulle alkamaan. suosittelen soittamaan pelaan jos mietityttää..
VastaaPoistaPssst. Blogissani on sulle haaste ja ylläri :)
VastaaPoistaPUS.
-Helmi
Kiitos kaikille kun jaksoitte kommentoida :)
VastaaPoistaIhan oikeassa varmaan Mayo olet, että kun odotus lopulta päättyy tulee tunne että juuri näin tämän pitikin mennä. Haluan ainakin uskoa niin, se tekee odottamisesta helpompaa!
Ehdottomasti jatkan bloggeilua ja teen suuren kuvallisen raportin Japanista niiden iloksi joita ko.maa kiinnostaa. Siihen on kuitenkin vielä pitkä aika, joten toivottavasti väliin mahtuu vielä monta pienempää postausta ja välietappia.
Kiitos Anonyymi vinkistä, taidan soittaa perjantaina PeLaan jos mitään ei ole kuulunut :)
Ihanaa viikkoa teille kaikille, ja Helmille ISO kiitos tunnustuksesta!