torstai 28. tammikuuta 2010

Päivä 3

Eilen otin viimeiden Divinan, nyt odotellaan vuotoa jotta voidaan alkaa piikittelemään menopuria.
Annos on 300IU kerran päivässä, ja kiertopäivänä 6-7 ultrataan. Jos jotain on tapahtunut (mitä lääkäri epäilee vahvasti) mietitään jatkoa, jos ei, lopetetaan hoito.

Tupakoinnin lopettaminen menee... Yllättävän helposti. Ekana yönä valvoin ja pyörin kunnes tajusin repiä laastarin pois ja nukahdin. Eilen poistin laastarin jo kahdeksan aikaan ja nukuin kuin tukki.
Välillä tulee mieletön himo päästä savuille, mutta tuo jäätävä ilma onneksi toimii melkoisena motivaationa. Kuka tuolla nyt haluaisi turhaan seisoskella.

tiistai 26. tammikuuta 2010

Päivä 1

Tein eilen extempré päätöksen lopettaa tupakoinnin.
Makkonen haki nicoretet kaupasta ja päätti samalla että lopettaa itsekin.
Tästä se nyt sitten alkaa..

Olen valvonut jo monta yötä kovissa pohjesäryissä, ja eilen soitin lääkärille ja sain kuulla että luultavasti kyse on alaraajojen laskimoiden vajaatoiminnasta. Ilmeisesti Divina alkoi vaikuttaa jalkoihini. Suomeksi siis minulla on suonikohjuja, vaikka ei niitä olekaan, ainakaan näkyviä. Asiaa googleteltuani suurena vaikuttajana mainitaan tupakointi.

Toinen iso asia on tietenkin oma hedelmättömyyteni, haluan mennä hoitoihin tupakoimattomana, ja raittiina. Näin ollen niiden luultavasti kuitenkin epäonnistuessa en ainakaan mieti "entä jos en olisi tupakoinut".

Päivä yksi on alkanut laastari käsivarressa (kuuluko tän kirvellä?) ja xylitol jenkki huulessa.
Pitäkää peukkuja että onnistumme!

lauantai 23. tammikuuta 2010

Kuulumisia

Ainoa lukijani Helmi kaipasi kuulumisia ;) wink wink
Joten tässä tulee..
Syön edelleen Divinaa, ja olen edelleen maanisdepressiivinen hirviö.

Jännintä mun kierrossa on se, että mä en ole hetkeäkään tasainen, mun mieli viuhuu niin paljon etten edes tiedä missä kierron vaiheessa olen "oma itseni".
Kierron eri vaiheita ovat mm. Se jossa panettaa, Se jossa haluaa vaan syödä, Se jossa ei kestä lainkaan alkoholia (tätä vaihettakaan en tunnista ennenkuin tajuan olevani aivan taulut kahden punkkulasin jälkeen), Se jossa räjähtää ihan pienemmästäkin asiasta (tämän tunnistan jo, ja osaan räjähtää sisäisesti niin että vain kyyneleet tulee silmiin. Tähän vaiheeseen liitttyy myös sisäisen räjähtelyn aiheuttama päänsärky) jne. Ja tässä vain murto-osa.

Voitte siis kuvitella ettei Makkos raukalla ole kauhean helppoa just nyt.

Divinat pitäisi syödä loppuun, kun vuoto alkaa soittelen klinikalle ja aloitan piikittelyn. Resepti on jo, rahaa ei.

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Läskiäkin läskimpi läski

No ei ehkä ihan noilla sanoilla, mutta työterveydestä ilmoitettiin että muutaman prosentin painonpudotus ei olis huono idea..
Ai että mä vihaan laihduttamista. Mulle ainoa oikea laihdutus järjestelmä on "syö mitä haluat, mutta vähemmän".. Ainoa vaan että (jälleen syytän talvea) mulla ei näinä päivinä kiinnosta tippaakaan mitä suuhuni laitan. Kun pääsen kotiin, vedän villasukat jalkaan ja kokkaan jotain ihanaa ja lohdullista, kuten linssi-pataa tai sitruunapastaa, istahdan pöydän ääreen kulhoineni ja luen kirjaa, ja havahdun kun kulho numero kolme on tyhjä.

Mistä mä nyt revin motivaatiota jonkun salaatin puputtamiseen kysyn vaan?

maanantai 11. tammikuuta 2010

Hirviö

Hirviönaisen paluu. Aloitin viimeviikolla jälleen hormonikorvaushoidon, ja sen kyllä huomaa.
Jos pinnani ei muutenkaan ole kovin pitkä, nyt se on olematon. Naps ja kilahdan pienestäkin asiasta. Lisäksi itkeskelen vallattomille asioille, viimeksi kun kaapista löytyi karkkipaperi, ja kun kauhasta koirankarva. Ehdottomasti itkun arvoisia asioita.

Pahinta on kuitenkin päänsärky jonka onneksi voisi olettaa loppuvan pian.
Viikonloppu menikin kiukutellen ja buranaa napsien. Onneksi nyt jo helpottaa, kroppa alkaa taas tottumaan hormooneihin.

Eilinen oli kuitenkin mukava päivä, tein herkkuruokaa (paahdettuja kasviksia, paistettua halloumia ja tsatsikia) ja möpleerattiin olohuone uuteen uskoon muutaman punaviinipullon voimalla. Ja ei, ei ole rapulaa, ei vedetty sunnareita ;) Kuitenkin mietittte!

Ps. En yhtään tiedä kuka tätä lukee enkä osaa lisätä kävijälaskuria, joten Helmeni esimerkistä jos voisitte jättää vaikka anonyymin "hep" kommentin olisin kiitollinen.

torstai 7. tammikuuta 2010

Erakko

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tunnen erakoituvani, ja se on täysin omaa syytäni, enhän pidä yhteyttä keneenkään. Syykin on itsekäs, en pysty enää käsittelemään lapsi uutisia, ja lukiessani niitä esim. facebookista mietin helposti miksi tuo, miksen minä. Oma elämäni tuntuu taas tällähetkellä raivoisan turhalta.
Mitä odotettavaa on tulevaisuudelta? Mikä on perintöni maailmalle? Muistaako kukaan olemassaoloani kun olen kuollut?

En ole ihminen joka jaksaa uskotella itselleen että ura riittää, tai taide on perintöni, tai matkustelu tuo sisältöä elämääni ja voin olla onnellinen myös näin. Varmasti voinkin, hetkissä, mutta katkeruus palaa aina. Pelkään myös että olen jo nyt liian katkera, kuin katkera happo joka ei enää pysty ajattelemaan hyvää ja tämä heijastuu kaikkeen. Odotan aina pahinta.

Näen itseni liian selvästi 45 vuotiaana, 20 vuotta työuraa takana ja pitkä taival yhä edessä. Jokaisella ystävällä lapsia ja mahdollisesti jopa lapsenlapsia, minulla kotona mies ja koiria.
Ajatus tuntuu tukahduttavan pahalta.

Varmasti osansa synkkyyteen tuo sietämätön kylmyys. Olen liian "etelänhetelmä" pimeyteen ja pakkaseen. Pinnistelen jotta näkisin edes talvisen maiseman kauneuden. En jaksa piirtää, en valokuvata, saati maalata.
Olen vain lakoninen jäätynyt möykky joka odottaa jotain minkä vuoksi sulaa.

Pidätän oikeuden mielipiteisiini ja itsesäälini koska tämä on minun blogini, mutta otan ilolla vastaan samassa tai vastaavassa tilanteessa elävien ajatuksia, ja tarinoita siitä mistä he ovat ilon löytäneet. Ehkä inspiroidun etsimään sitä itsekin.

maanantai 4. tammikuuta 2010

2010

Mitä toivoisin vuodelta 2010?

Haluaisin matkustaa.. Unelmissa ainakin New York, Pietari ja Skotlanti.
Lisäksi haluaisin näyttää Murulle Pärnun ja Tukholman.

Haluaisin opiskella. Lähetin jo useampi kuukausi sitten kyselyä MBA tutkinnosta, mutta en ole kuullut mitään takaisin.

Haluaisin Äidiksi. Tämä toive on ollut listalla jo vuodesta 2001, katsotaan kuinka kauan se siinä pysyy ennenkuin joko toteutuu, tai siirrän sen mappi ö:hön.

Haluaisin lopettaa tupakoinnin ja elää terveellisemmin. Tämä on tietenkin kiinni vain itsestäni.

On mielenkiintoista nähdä onko lista muuttumaton vielä 31.12.2010, vai onko jotain muutakin kuin New York ruksittu ylitse :)

Parempaa alkanutta vuotta 2010 kaikille!