keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Koti on maailman tärkein paikka

Muutto on melkeen alta pois, vielä on edellisellä kämpällä odottamassa jotain pikkusälää, ja se paljon pelätty loppusiivous, mutta onneks meillä on vielä 4 viikkoa aikaa ennenkuin uudet vuokralaiset saapuvat, eli ei stressiä!

Uusi kämppä on ihana. Paljon isoja ikkuinoita, iso keittiö, oma sauna, parvekkeellinen makuuhuone ja se kaikkein tärkein; Pulliaisen stressinpurku huone. Eli huone johon olen tunkenut kaikki maalaustelineeni ja tarvikeet, kirjat, ompelukoneen jne. Vielä kun saan sinne kattolampun niin hyvä on, heheh.

Huomenna on pelätty päivä, eli ensimmäisen sossu käynti jossa luultavasti selviää huolitaanko meitä koko adoptioprosessiin. Kaiken piti olla jo ihan hyvin, kunnes Makkosella todettiin MS-Tauti. Tämä selittänee maanisen merkinnän tuossa hieman alempana. En tähän liittyviä tunteita ala sen kummemin tässä purkamaan, ne ovat vielä aivan liian pinnalla. Pitäkää nyt kuitenkin peukkuja, ettei meidän kahden matka vanhemmiksi katkeaisi täysin ennenkuin se pääsee alkamaankaan.

Hyvää loppuviikkoa, nauttikaahan syksyn upeista väreistä ja tuoksuista!

perjantai 18. syyskuuta 2009

Kiukunpurkaus

Mikä saa Pulliaisen kiukkuiseksi? Tämä!

Pariksunta joutui odottamaan lastaan kokonaiset 6kk itkee lehdistö.. Voi kyynel.. Raskaus kestää 9kk! Normaalin parikunnan adoptio Suomessa kestää 3-6 vuotta.
Voisiko joku ystävällisesti käydä läpi Suomen adoptioprosessin ja adoptiolait sensijaan että 60 ihmisen lautakunta selvittää ministeri Tiuran matkaa Thaimaaseen?

Rahalla saa ja hevosella pääsee.
Ei ole rahaa, eikä hevosta.

maanantai 7. syyskuuta 2009

Sukellan mustaan aukkoon

Mietin pitkään poistanko kaikki edelliset kirjoitukset ja aloitan puhtaalta pöydältä.
Päätin jättää ne tuohon, ei niiden poistaminen auta unohtamaan kuinka nopeasti kaikki muuttui.
Muutamassa sekunnissa, yhden puhelun aikana, koko tulevaisuus meni uusiksi. Nyt odotan vain että olisi voimia alkaa elämään tätä elämää.

On silti hämmentävä tunne miettiä tulevaisuutta nyt.
Siinä kun vielä perjantaina suunnittelin ja haaveilin, nyt on toisin. Tulevaisuus on musta aukko. Nyt ei auta kuin sukeltaa ja toivoa että toisella puolella jossain on valoa.

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Seuraava matka

Jälleen yksi pysäkki elämässä on ohitettu, ja matka kohti seuraavaa alkanut.
Sain eilen varmistuksen, että adoptioneuvonta hakemuksemme on saapunut perille sosiaalivirastoon, ja nyt voimme enää vain odottaa.

Life is a process. We are a process. The universe is a process.
-Anne Wilson Schaef-