Takana on ihana kolmen viikon loma täynnä aurinkoa, uimista ja matkailua.
Viimeisen lomapäivän kunniaksi perhelomake kaikkine liitteineen on viimeinkin tänään postitettu eteenpäin. Toinen askel kohti adoptioneuvontaa on nyt siis otettu.
Makkosen virallinen diagnoosi oli tullut yhdessä neurologin selvityksen kanssa sinä aikana kun olimme lomalla. Mukavan yllätyksen siivittämänä vietin siis itse osan viimeisestä lomapäivästäni lääkärissä, hakemassa T-lomakettani. Lisäksi vierailimme maistraatissa josta saimme virkatodistuksen, ja lopulta postissa josta lähetin tämän yhden elämäni tärkeimmistä kirjeistä.
Tästä se nyt alkaa, tämä matka.
Lopuksi haluan vielä sanoa:
Helmi, olit mielessä koko päivän. On niin uskomattoman epäreilua, ettei me saatukaan astua tälle(kin) polulle samaan aikaan. Olet mielettömän vahva ja huikean ihana ihminen, ja mä nostan sulle hattua. Sitä jossa on korvat ja joka on varattu sulle.
Voi Murunen!!!
VastaaPoistaMä olisin niin toivonut myös, että oltaisiin voitu olla tukena toisillemme. Mutta kuten jo usein on todistettu, mikään ei mene mun johdalla niinkuin on suunniteltu...
Meidän kuviot on nyt niin auki, mutta toisaalta olen jo luovuttanut... Tuskin jonoon näillä meriiteillä mennään ja "puhtaiden"papreiden saantiin menee 3-5vuotta. LIIAN pitkä aika odottaa pelkkää odottamista...
-Helmi