tiistai 20. heinäkuuta 2010

Risteyksen jälkeen

Blogin ulkoasu oli liian masentava, kun olo on kerrankin mukavan kevyt. Vaikka edessä on pitkä matka, on mukavaa kun päämäärä on selvillä ja yhteinen.



Lomalla näin monia adoptioperheitä.
Onko heitä aina ollut yhtä paljon, vai olenko vasta nyt alkanut kiinnittämään heihin enemmän huomiota?

Mieleeni jäivät pienet tummat kaksoset leikkimässä vedenrajassa rannalla. Tyttöjen hiukset oli letitetty kauniisti, mutta tästä huolimatta ilkikuriset ja itsepäiset kikkurat karkailivat leijumaan auringossa. Näky oli kesäinen ja kaunis.


Mukavaa kesänjatkoa kaikille! Itse myönnän jo ihan pikkuriikkisen odottavani pääsyä syksyiseen sienimetsään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti