torstai 25. marraskuuta 2010

Lipsun

Kiitos kaikille kommenteista ja tsempityksistä. Vertaistuki on hyvin tärkeää.

Olen alkanut lipsumaan. Pienistä asioista.
Olen lipsunut tupakoimattomuudesta. En pahasti, mutta kuitenkin.
Makkonen kysyi onko järkeä olla polttamatta jos tupakka pelastaa avioliiton? Se oli vitsi. Mutta sen takana oli hitunen totuutta.
Huudan jatkuvasti. Itken kokoajan.
Olen kovin, kovin väsynyt.

Osasyy kaikkeen tähän on myös työni, joka on stressaavaa, ja jonka kanssa vapaa-aikani ei tasoitu. Ei sinnepäinkään.
Vihaan jokaista aamua, jona istun ruuhkassa matkalla töihin.
On työssäni hyvääkin, muuten en jaksaisi edes tätä vähää. Mutta hyvä ei tasapainota huonoa.

Syön huonosti. Paljon paljon makeaa. Tämä on outoa koska en pidä makeasta.
Mässytän iltaisin ja aamuisin turvottaa. Mutta en jaksa välittää. En meinaa löytää välittämiseen syytä.

Minun pitäisi olla onnellinen, mutta en jaksa. Tuntuu kuin onnellisuus vaatisi yrittämistä. Eikä minussa ole yritystä jäljellä.
Minulla on ihana mies, ihana uusi koti, työpaikka ja terveyttä. Ainakin enemmän kuin joillain toisilla.

Mutta minä vain itken ja lipsun

2 kommenttia:

  1. Onkohan tässä talvessa jotain vialla...
    Siis onko lumen sekaan ujutettu jotain sellaista, mikä saa ihmiset masentumaan...

    Kun täälläkin on havaittavissa alakuloisuutta...

    Voi kun mulla olis antaa sulle joku "avaimet käteen"-ratkaisu!! Teidän viimeaikaiset kokemukset on varmasti vieneet oman osansa voimista. Kestää taas aikaa ennenkuin elämä alkaa viemään eteenpäin. Mutta niin se tulee tekemään, usko pois!!

    Ja ota omaa aikaa, hae vaikka saikkua, jos tuntuu ettei mistään tule mitään!! Pitää saada mieli ja olo paremmaksi, että jaksaa ottaa haasteita vastaan.

    Ruoka onkin sitten haasteellinen asia (nimimerkillä: Pullahiiri). Mä olen nyt kovasti yrittänyt satsata kotiruokaan ja tehdä ruokaa itse. Helppoahan se nyt on, kun on kotosalla kokoajan... Mutta tammikuussa, kun töihin paluu on edessä niin on varmasti toinen ääni kellossa...
    Makeanhimo on ihan kamala kaveri. Siihen mulla ei ole mitään vinkkejä, kun kärsin itse samasta vaivasta eikä itsekuria riitä.

    Mä toivotan PALJON voimia ja ISOJA piristyksiä!!!

    PUS.

    VastaaPoista
  2. Joo nyt on aika nauttia elämästä :) Joulu tulee, ihanaa :)

    VastaaPoista